Uutiset

Maija ja sukeltajat yön hämyssä hyvää tekemässä

3.9.2020

Viime yön Maija oli ilta kahdeksan ja aamu neljän välissä poikkeukselliseen aikaan merellä, eikä tällä kertaa sukeltamassa, vaan avustamassa Roosa Nauha tiedotusvideon kuvaamisessa.
Aihepiiri koskettaa myös meitä, kuten kerholaiset hyvin muistavat tämän raskaan kevään, kun menetimme syövälle yhden aktiivisista ja rakastetuista jäsenistämme.
Nyt saimme tilaisuuden olla mukana avustamassa kuvaamisessa, kun kuvausten kohteena oli samalta aallonmurtajalta Ramona, joka toimi kuvauskohteena.

Ilta alkoi tietysti tavaroiden roudaamisella veneisiin, mikä luonnollisesti muistuttaa omaa sukellustoimintaamme, lukuunottamatta ehkä kaluston muotoa.
Lähtö merelle tapahtui auringon laskettua ja yön saapumista vauhditti myös pilvinen sää. Ramona seilasi edellä kohti kuvauspaikoiksi valittuja Vasikkasaaren ja Vallisaaren itärantoja. Hieman kovahko itätuuli epäilytti, että miten kuvauskalusto saadaan ehjänä vielä yön aikana Harmajalle ja takaisin.
Vallisaaren rannassa valaistusryhmä testaili valonheitintä ja sopivaa suodinta.
Teho tuntui riittävän ja kuvaukset, sekä Ramonassa, että Maijasta käsin saatiin puoleen yöhön mennessä aikataulun mukaisesti suoritettua.
Tämän jälkeen osa porukkaa palasi Pekan Ramonan kyydillä takaisin Herttoniemeen ja muu sakki kalustoineen suuntasi sysimustalle merelle Kuninkaansalmen läpi. Jälleen tunsi oman pienuutensa luonnon voimien armoilla, kun aallokon suuntaa ei pimeyden vuoksi voinut muuta kuin aistia perstuntumalta. Harmajalle päästiin kuitenkin ongelmitta muutaman keikautuksen kera. Kalusto selvisi vahingoitta, joten retki ei ainakaan sen suhteen saanut ikävää käännettä.
Mukava oli pienen pomppuisen merimatkan jälkeen päästä suojaiseen pistolaituriin luotsiveneen viereen. Eipä ainakaan allekirjoittaneen tiedossa ole että Maija aikaisemmin olisi Harmajalla käynyt.
Seuraavaksi kuvausryhmä keräsi kaluston rantaan ja suuntasi majakan kupeeseen kuvaamaan seuraavia otoksia.
Majakan ulkokuvauksista ryhmä siirtyi sisälle majakkaan kuvaamaan. Koska tilat ovat ahtaat jäi osa ryhmää odottelemaan majakan juurelle. Tässä olikin hyvä hetki keskustella meren ja sukelluksen lumosta, vaikka ihan kaikki eivät sukeltamista omakseen kokeneet.
Kun vihdoin kuvaukset majakassa oli saatu päätökseen oli myös alhaalle jääneillä mahdollisuus käydä haistelemassa meri-ilmaa Harmajan majakan huipulla.
Näkymät kohti Helsingin valomerta olivat vaikuttavat, mutta niin oli myös Harmajan kallioita nuoleva meri.

Viimeinen ponnistus kuvausryhmälle oli kaluston siirtäminen takaisin Maijaan ja kiinnittäminen niin että edessä oleva aallokolle avoin merimatka ei toisi isompia menetyksiä kalustolle tai ryhmälle.
Matka menikin melko kivuttomasti ja takaisin Herttoniemessä oltiin jo vähän neljän jälkeen.
Kipparina täytyy kiitellä luottamuksesta kuvausryhmää ja etenkin Mjölkin väkeä. Tietysti väsynyt konemestari ansaitsee ison kiitoksen, kun jaksoi koittelemuksen, ennen aamuseitsemän työvuoroa.